Pilvi on myrkkyä perinteisille toimittajille

Suomessa termi pilvi herättää aina välillä hilpeyttä, moni kun yhdistää termin toisenlaiseen pilveen. Näitä kahta pilveä yhdistää yksi asia, ostajan on välillä vaikea tietää mitä on ostamasta ja mistä sitä pilveä yleensä voi ostaa. Onneksi sentään pilvipalveluiden käyttö on Suomessa täysin laillista ja suositeltavaa. Pilvipalveluina tosin myydään mitä sattuu ja moni taho haluaa tehdä itsekkäistä syistä pilvipalveluistakin “laittomia”.

 

Mikä on pilvipalvelu?

Entistä useampi kotimainen ja kotimaassa toimiva toimija myy “omia pilvipalveluitaan”. Loppuasiakkaan on erittäin hankala tunnistaa ero oikean ja leikkipilven välillä. Forresterin tuoreen tutkimuksen mukaan 70% IT-päättäjistä piti privaattipilvenä sellaisia palveluita, jotka ovat todellisuudessa perinteisesti hostattuja palveluita. Onko tällä sitten väliä? Kyllä on, koska aidon pilven etuja ovat esimerkiksi skaalautuminen tarpeiden mukaan, kustannustehokkuus, nopea käytön aloitus ja alustan sekä palveluiden jatkuva kehittyminen.

Esimerkiksi kuukausi sitten itseäni hymyilytti koko sivun mainos, jossa luvattiin palvelu pystyyn kolmessa minuutissa. Joopa joo, palvelua ei edes pystynyt itse pystyttämään ja ainakin tuolloin mainoksen takaa olevasta linkistä pystyi vain tilaamaan myyntimiehen kertomaan palvelusta. Ei se pilvi näin toimi, esimerkiksi Office 365:n tai Microsoft Dynamics CRM Onlinen kyllä sää pystyyn kolmessa minuutissa. Molemmat palvelut saa myös ilmaiseksi koekäyttöön.

 

Kuka pilveä vastustaa?

Me olemme Sulavassa keskittyneet pilvipalveluihin yli kahden vuoden ajan. Erityisesti pilvimyöteisyyttämme ovat kritisoineet perinteisillä toimittajilla työskentelevät henkilöt. Toinen pilveä vastustava porukka on pieni – mutta hyvin äänekäs – IT-ammattilaisten joukko, joka ilmeisesti pelkää omien työpaikkojensa kohtaloa. Ja kolmas joukko ovat tahot jotka ovat tehneet pitkiä ulkoistussopimuksia. Luonnollisesti pilveen liittyy paljon todellista epätietoisuutta ja pilvestä ei voida hankkia kaikkea. On kuitenkin erittäin pelottavaa jos eri tahot vastustavat asiakkaan tai oman organisaatioidensa palveluiden kehittymistä sekä IT-kustannusten rationalisointia itsekkäistä syistä.

Perinteisille järjestelmätoimittajille pilvi on usein myrkkyä. Useat toimijat saavat voittonsa palvelinten hostaamisesta ja erityisesti palvelinten ja palveluiden ylläpidosta. Suosittelen lämpimästi laskemaan miten paljon organisaatiosi maksaa tällä hetkellä kuukaudessa palvelinten peruskustannuksissa, järjestelmien ylläpidon valmiusmaksuissa ja erityisesti perusylläpitoon ja päivityksiin liittyvistä töistä ja tickeistä. Summa on uskomattoman, tai oikeastaan järjettömän, suuri.

On helppo ymmärtää miksi näitä laskuja kuukausittain lähettävät tahot tekevät kaikkensa asiakkaidensa pilvisiirtymän estämiseksi tai ainakin hidastamiseksi. Tai tarjoavat “kotimaista tai pohjaismaista pilveä”. Pilvimallissa ylläpidon ja päivitysten kustannukset putoavat radikaalisti ja sen lisäksi esimerkiksi pilvikumppanin vaihto ja kilpailuttaminen on helppoa. Suuri osa aiemmin erikseen veloitettavista palveluista siirtyy myös pilvipalvelun tarjoajalle – kiinteällä ja etukäteen sovitulla hinnalla, joka esimerkiksi Microsoftin palveluiden tapauksessa sisältää automaattisesti myös esimerkiksi versiopäivitykset.

Jotkut IT-ammattilaiset pelkäävät pilven vievän heidän työpaikkansa. Erilaiset rutiinityöt, kuten esimerkiksi tietoturva- ja versiopäivitykset, siirtyvätkin pilvipalveluntarjoajalle – joka on käytännössä automatisoinut nämä täysin. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että tällaisia rutiinihommia ei IT-ammattilaisten kuulukaan tehdä – ei Suomessa, ei Intiassa eikä missään muuallakaan. Kun rutiinit poistuvat IT-ammattilaiset voivat keskittyä tuottamaan todellista lisäarvoja ja uudenlaisia palveluita. Itse en todellakaan näe pilveä uhkana, vaan nimenomaan mahdollisuutena. Esimerkiksi EU arvioi pilven tuovan Eurooppaan 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

 

Kuka pilveä käyttää?

Suomessa pilveä hyödyntävät kaikenkokoiset yritykset ja organisaatiot. Kun katsoo esimerkiksi Suomen arvostetuimpia CIO:ta, niin valtaosa heistä on erittäin pilvimyönteisiä ja useimpien organisaatiot hyödyntävät pilveä. Samoin esimerkiksi EU on huolissaan siitä, että sen jäsenmaissa pilveä ei hyödynnetä tarpeeksi. Sulava yksinään on vienyt pilveen noin sata kotimaista organisaatiota, näitä palveluita käyttää viisinumeroinen määrä suomalaisia.

12 kuukautta sitten Microsoftin suurista yritysasiakkaista Office 365 –pilvipalvelua käytti yksi seitsemästä, tänään luku on yksi viidestä. PK-yrityksissä Office 365:n käyttö on kasvanut 150% kuluneen 12 kuukauden aikana. Esimerkiksi Exchangen osalta uudet palvelut otetaan useammin käyttöön Office 365:n kautta kuin paikallisesti. Uuden SharePoint Onlinen myötä Microsoft povaa myös SharePoint-käytön siirtyvän vauhdilla pilveen – ja näin tietysti pitää ollakin. Useimmissa tapauksissa pilvi on SharePointille huomattavasti luontevampi ja erityisesti tuottavampi ja kustannustehokkaampi ympäristö.

Microsoft siis povaa pilvelle erittäin nopeaa kasvua ja kaikki sen tuotteet ovatkin siirtyneet ja siirtymässä pilveen – itse asiassa suurin osa Microsoftin tuotekehityskustannuksista on kohdistunut jo vuosikausia pilveen. Pilvessä palvelut päivittyvät jatkuvasti, esimerkiksi Office 365 päivittyy jatkossa kolmen kuukauden välein. Jatkossa paikalliset versiot päivittyvät huomattavasti hitaammin. Myös lisenssimielessä paikalliset versiot ovat kallis vaihtoehto pilveen verrattuna, Microsoft esimerkiksi nosti hetki sitten paikallisten lisenssien hintoja merkittävästi. Paikalliset lisenssit ovat myös usein rajoittuneita verrattuna pilvilisensseihin.

Kun sinulle seuraavan kerran myydään paikallista SharePoint-projektia, niin kannattaa kysyä sitä tarjoavalta taholta mistä he itse käyttävät SharePointia. Useimmissa tapauksissa ko. toimittaja on jo siirtynyt oman käyttönsä osalta pilveen tai aikoo siirtyä seuraavan 12 kuukauden aikana. Office 365:tta käyttävien kumppaneiden määrä onkin tuplaantunut kuluneen 12 kuukauden aikana, nyt Office 365:ttä käyttää noin 40 000 Microsoft-kumppania.

 

Miten edetä?

On selvää, että pilvi tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Pilvessä käytössäsi on aina uusimmat versiot ja siten tuottavimmat välineet tietotyöhön. Palveluiden hankkiminen pilvestä on myös erittäin ympäristöystävällistä verrattuna paikalliseen hankintamalliin. Pilven myötä läsnätyö tulee automaattisesti mahdolliseksi, kuten myös palveluiden käyttö erilaisilla päätelaitteilla. Samalla oman organisaatiosi aika vapautuu tietotyön menetelmien kehittämiseen ja aidon kilpailuedun luomiseen perusylläpidon ja jatkuvien IT-projektien sijaan.

Aivan kaikkeen käyttöön pilvi ei vielä sovi, mutta useimmissa tapauksissa pilvi on se ainoa oikea vaihtoehto. Viimeistään nyt onkin aika kartoittaa pilven mahdollisuudet omassa organisaatiossasi ja luoda konkreettinen suunnitelma pilveen siirtymiseen. Ja jos olet jo pilvessä, niin voit huokaista helpotuksesta ja keskittyä laajentamaan pilven käyttöä ja kehittämään organisaatiosi tuottavuutta. Seuraavia luontevia askeleita ovat esimerkiksi erilaisten itsepalvelusovellusten kehittäminen, tietotyön tukeminen erilaisilla päätelaitteilla ja sosiaalisuuden lisääminen tietotyössä.

Ja lopuksi se tärkein neuvo – jos nykyinen toimittajasi tai omat asiantuntijasi sanovat ettei pilvi sovi teille, niin kannattaa välittömästi hakea toinen mielipide esimerkiksi meiltä tai vaikkapa Microsoftilta.