Keinoäly – tiedettä, teknologiaa vai taikuutta?

Avainsanat:

Pekka Horo on Microsoft Oy:n toimitusjohtaja ja Microsoftin Western Europe -johtoryhmän jäsen. Pekka on toiminut useissa johtotehtävissä Microsoftin ja Nokian palveluksessa sekä Suomessa että Yhdysvalloissa, ja aiemmin urallaan konsulttina McKinsey & Companylla.

LinkedIn

Twitter


Artificial Intelligence eli suomalaisittain keinoäly tuntuu olevan puheenaiheena nyt kaikkialla. Yli puoli vuosisataa sitten tulevaisuudentutkija Arthur C. Clarke totesi, että kun teknologia on tarpeeksi kehittynyttä, sitä on hankala erottaa taikuudesta. Keinoälyn kohdalla tuntuu usein siltä kuin tieteiselokuvien teemat olisivat tulleet todeksi. Ja tavallaanhan ne ovatkin – vaikka keinoälyn taustalla toimiikin todellisuudessa valtava määrä tiedettä ja teknologiaa.

Keinoälyn luomisen ja kehittämisen tekevät mahdollisiksi pitkälle kehittynyt tiedon kerääminen ja käyttäminen. Dataa on ympärillämme kaikkialla, ja meillä on lisäksi enenevissä määrin tehokkaita laitteita, pilvitilaa, tietokoneresursseja ja muita apuvälineitä, joiden avulla voimme tietoa prosessoida ja ymmärtää.

Tietoa on ympärillämme rajattomasti, mutta erästä toista resurssia meillä tulee aina olemana rajallisesti ja usein aivan liian vähän: aikaa. Aikaa ei yksinkertaisesti voida tuottaa lisää. Mutta voiko teknologia auttaa meitä helpottamaan aikarajoitetta, auttaa meitä ymmärtämään ympäröivää maailmaan nopeammin? Kyllä voi, ja tässä tavallaan piileekin keinoälyn taikuus.

Keinoälyn ja keinoälykkäiden koneiden avulla voimme olla tehokkaampia tehtävissämme. Voimme tehdä enemmän, mutta samalla myös vähemmän. Keinoäly avaa meille uusia mahdollisuuksia maailman suurimpien haasteiden ratkaisemiseksi.

Voivatko koneet tulevaisuudessa auttaa meitä parantamaan sairauksia ja vähentämään köyhyyttä? Hyvinkin mahdollisesti. Jo tällä hetkellä koneet auttavat ihmisiä olemaan tehokkaampia liiketoiminnassa, liikkumisessa, terveydenhoidossa, ympäristöongelmiin puuttumisessa ja niin edelleen.

Microsoft on ollut mukana kehittämässä keinoälyä 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Voimme varmaankin kaikki olla yhtä mieltä siitä, että ala on kehittynyt valtavasti tuon 25 vuoden aikana. Pitkän tähtäimen tavoitteenamme on demokratisoida keinoäly: haluamme että se on saatavilla kaikille, ja että sen avulla voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia, ratkaista yhteiskunnallisia haasteita ja tuottaa ihmisille hienoja kokemuksia.

Olemme vasta raapaisseet pintaa ja luoneet ensimmäisiä esimerkkejä siitä, mitä keinoälyn saralla voidaan saada aikaan. Opimme ja kehitymme joka päivä hieman – ja joka päivä syntyy näin pieni murunen lisää taikuutta.

Suomalaisilla yrityksillä ja kuluttajilla on loistavat edellytykset olla maailman johtavia toimijoita digitalisaation edistämisessä ja uuden teknologian hyödyntämisessä. World Economic Forumin mukaan Suomi on Networked Readiness Indexillä mitattuna yksi johtavia maita teknologian hyödyntämisessä kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistäjänä.

Nyt 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoden alkaessa on hyvä pohtia, miten voisimme parhaiten hyödyntää näitä kyvykkyyksiä Suomen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin parantamiseksi, nyt ja tulevaisuudessa. Tässä kontekstissa keinoälyn kehittäminen ja hyödyntäminen tarjoavat huikeita visioita ja mahdollisuuksia, vai mitä mieltä olette?