Sitkuttelu ei toimi – pidä huoli työyhteisöstäsi jo nyt
Maaliskuussa alkanut poikkeustila on kestänyt odotuksia kauemmin. Keväällä yleinen ajatus oli, että palaamme entiseen, kunhan korona pistetään kuriin. Sitten, kun tilanne normalisoituu, voidaan ryhtyä tekemään tosissaan töitä. Niissäkin lehtijutuissa, joissa kerrotaan, että ”paluuta vanhaan ei ole”, puhutaan ajasta koronan jälkeen.
Sitkuttelu sisältää ajatusvirheen, joka varmasti alkaa olla kaikille tässä vaiheessa selvä. Poikkeusaikaa on kestänyt jo niin kauan, että pelkällä tsempillä ei enää pärjää. Ja näkymä eteenpäin on vähintäänkin hämyinen. Marraskuun pimeyteen käpertyvän Suomen tietotyöläiset painavat toistaiseksi etämoodissa Teamsin kanssa.
Koska loppua ei ole näköpiirissä, kannattaa ottaa uusi normaali tosissaan. Etätyön ja etäkokousten ohjeistuksia on jo paljon, ja kehitystä on tapahtunut. Innovaatiotoimintakin onnistuu virtuaalisesti, mutta sekin vaatii onnistuakseen toiminnan muutosta, ei pelkkää kokouskutsun hyväksymistä.
On ymmärrettävää, että vaikeuksia ja kipuilua oli. Monessa yrityksessä oli aika tiukat etätyökäytännöt vielä tammikuussa 2020. Siirtyminen etäilyyn on paljon muutakin kuin tekninen hyppäys ja sen monet ovat jo oppineet. Mukautuvimmat yritykset ovat jo löytäneet keinot pärjätä uudessa tilassa ja muiden on pakko seurata perässä. Sitkuttelu ei auta.
Syksyn aikana on tullut esiin yhä enemmän työntekijän näkökulma. Työpaikka on monelle myös yhteisö, jonka merkitys alkaa liudentua, kun työkaveri onkin enää viesti ruudulla tai parhaimmassa tapauksessa kasvot etäkokouksessa. Sosiaaliset kontaktit ovat vain niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa on yhteistä tekemistä. Verkosto pienenee. Satunnaiset kohtaamiset ovat vähissä eivätkä toimistolla toimivat vitsit välttämättä naurata kotikonttorin kollegoita.
Viestiminen voi helpommin vaikuttaa tylyltä, kun inhimillisen kanssakäymisen hienovaraiset elementit jäävät pois. Toki Teamsin avulla voi rikastuttaa sisältöä hyvinkin monipuolisesti, mutta olemme viestineet kasvotusten koko ihmiskunnan historian ajan. Uudet tavat ovat sen rinnalla todella tuoreita ja meillä kaikilla on vielä paljon opittavaa.
Onkin mielenkiintoista nähdä, miten työpaikan tarjoama yhteisö koetaan jatkossa. Nyt kahdeksan kuukauden kohdalla pomojen, kollegoiden ja HR:n on välttämätöntä miettiä, miten aikaisemmin fyysisessä ympäristössä ollut yhteisö saadaan kukoistamaan virtuaalisesti. Tässäkään ei kannata sitkutella, työntekijät kaipaavat yhteisöllisyyttä jo nyt.
Pienetkin keinot auttavat. Pitäkää kamerat auki ja järjestäkää virtuaalikahveja ja suoraan työhön liittymättömiä kohtaamisia. Keksikää luovia keinoja pitää sosiaaliset kontaktit kunnossa.
Esimiesten on syytä soittaa säännöllisesti tiimiläisille ja kuunnella. Se vie aikaa, mutta se on tiiminvetäjän tärkein tehtävä. Jos tiimiläinen voi huonosti, ei tulostakaan synny toivotulla tavalla. Samoin kollegoiden väliset yhteydenotot ovat tärkeitä. Ota yhteyttä, jos et ole kuullut työkaverista vähään aikaan. Lyhytkin keskustelu voi olla toiselle osapuolelle tärkeää.
Jos työpaikan yhteisö katoaa uuden normaalin aikana, on yritys menettänyt paljon. Lopulta se näkyy myös tuloksessa. Mitä tyytyväisempi henkilökunta, sitä tuottoisampia he ovat.
Kirjoittaja: Mikko Torikka