8 digitaalista terveystrendiä

Avainsanat:

No tags found.

Teemu Arina on digitaalisen työn asiantuntija, sarjayrittäjä ja biohakkeri. Hän on kokoustyökaluja uudelleen muotoilevan Meetin.gs:n toimitusjohtaja ja Quantified Self & Biohacking Finland –yhteisön perustaja.

Tutustuin itseeni viime vuonna varsin perinpohjaisesti kärsittyäni lähes vuoden stressiperäisestä vatsahaavasta. Turhauduin vaivaani ja sen tiimoilta lääkärissä käymiseen. Etsin ongelmaani systemaattisesti vaihtoehtoista ratkaisukeinoa ja onnistuin lopulta parantamaan itseni. Siinä sivussa keräsin paljon tietoa omasta kehosta, tuntemuksista ja käyttäytymisestä. Tilasin erilisia antureita, älypuhelinsovelluksia ja muita kuluttajien saatavillla olevia laitteita avustamaan tässä tehtävässä. Muunsin keholliset signaalini diagnostisiksi työkaluiksi ja välineiksi käyttäytymisen muutokseen. Samalla tutustuin terveydenhuollon ja omahoidon uusimpiin digitaalisiin trendeihin. Esittelen tässä artikkelissa kahdeksan keskeistä trendiä, jotka tulevat muuttamaan kykyämme pitää itsestämme ja lähimmäisistämme huolta.

1. Quantified Self

Quantified Self eli itsensä mittaaminen on Piilaaksosta lähtöisin oleva edelläkävijöiden yhteisö. Wiredin toimituksessa työskentelevät toimittajat Kevin Kelly ja Gary Wolf kiinnittivät huomiota älypuhelinten sensorien kehitykseen ja järjestivät ensimmäisen tapaamisen asian tiimoilta 2007. Sittemmin ympäri maailmaa levinnyt ilmiö on muotoutunut käsitteeksi, joka kuvaa itsetuntemuksen kehittämistä numeroiden kautta. Keskeistä tässä on erilaisten sovellusten ja sensorien hyödyntäminen datan keräämiseksi omasta toiminnasta. Kokonaisvaltaista datan keräämistä harjoittavia palveluita ovat esimerkiksi Tictrac ja Argus.

2. Sensors Everywhere

Erilaiset anturit tekevät älypuhelimista älykkäitä. Uusimmasta iPhonesta löytyy esimerkiksi liikeanturi, etäisyysanturi, valoanturi, kosteusanturi, gyroskooppi, kamera ja paikannus. Niiden avulla sovelluskehittäjät ovat kyenneet luomaan mielettömiä sovelluksia kuten Sleep Time unen vaiheiden mittaamiseen ja Cardiio sykkeen mittaamiseen etäältä kännykän kameran avulla. Sittemmin erilaiset anturit ovat ovat alkaneet levitä erityisvalmisteisiin laitteisiin. Antureita löytyy Polar Loopin kaltaisista aktiviteettirannekkeista aina erikoisvalmisteisiin tennismailoihin (Babolat Play), Heartmath Inner Balance -sykevaihtelumittareihin ja auton penkkeihin asti (Ford S-MAX).

3. Smart Clothes

Älykkäät vaatteet ovat tehneet tuloaan jo vuosia, mutta nyt ne on valjastettu kuluttajille terveys- ja suorituskykytiedon keräämiseksi varsin konkreettisella tavalla. Esimerkiksi OMSignal on suunniteltu arkiseen sykkeen ja hengityksen seuraamiseen perheen kesken. Zephyr Bioharness 3 puolestaan on kehitetty ammattiurheilijoiden käyttöön – Sen avulla voidaan seurata koko joukkueen biometrisiä signaaleja reaaliajassa, jolloin tietty pelaaja voidaan kutsua vaihtoon juuri oikeaan aikaan.

4. Health Gamification

Pelillisyyden ja terveysteknologian raja on myös alkanut hämärtyä. Sensorien käyttö ja terveystiedon hyödyntäminen on muuttumassa viihteeksi, joka sisältää sosiaalisia ja pelillisiä elementtejä. Esimerkkejä näistä ovat vaikkapa elämäntapamuutoksiin kannustava LifeVest ja liikuntaharjoitteluun suunniteltu GymPact. Juuri pelillisyys oli omalla kohdalla keskeistä, jotta sain ohjelmoitua itseni uusiin käyttäytymismalleihin.

5. Personalized Health

Terveydenhuollon ammattilaisten kanssa on nyt yhteistyössä mahdollista luoda uusia yksilökeskeisiä palveluita. Itse uskon preventiiviseen terveydenhoitoon, jonka puitteissa potilas pidetään terveenä ja poissa vastaanotolta kokonaisvaltaisella elämänhallinnalla, johon sisältyy myös säännöllinen henkilökohtainen tutkimusaineisto aina laboratoriokokeista itse kerättyyn tietoon. Amerikkalainen WellnessFX on kiinnostava palvelu, jonka avulla voi säännöllisesti seurata omia veriarvoja, saada ruokavaliosuosituksia ja kysyä tarvittaessa asiantuntija-apua. Toinen kiinnostava palvelu on kuluttajille DNA-testejä tarjoava 23andMe, joka joutui hiljattain vaikeuksiin FDA:n kanssa – Regulaattoreille on ilmeisesti hankala paikka, että alamme tietää liikaa omasta terveydestämme.

6. Peer-to-Peer Healthcare

Erityisesti pitkäaikaissairaat tietävät usein omasta terveydestään enemmän, kuin moni lääkäri. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan 21% aikuisista on etsinut apua toiselta samaa sairautta potevalta. Jos kärsit vaikka diabeteksesta, Patientslikeme voi auttaa ratkaisuvaihtoehtojen löytämisessä vertaamalla omia oireita ja hoitokeinoja tuhansien muiden tekemiin kokeiluihin. Erityisesti syöpää sairastaville suunnattu Smart Patients linkittää pitkäaikaissairaat, uusimman tutkimustiedon ja hoitokokemukset toisiinsa.

7. Online Practitioners

Terveysalan ammattilaiset ovat siirtyneet verkkoon. Heillä on blogeja, podcasteja ja profiileja sosiaalisessa mediassa. Markkinoille on tullut myös tarkoitusta varten suunniteltuja palveluita, kuten hiljattain Slushissa parhaan startupin palkinnon voittanut BetterDoctor, joka auttaa sopivan lääkärin etsinnässä. Piilaaksosta kotoisin oleva HealthTap puolestaan mahdollistaa kysymyksen esittämisen kännykän kautta lääkärille koska tahansa.

8. Biohacking

Kun nämä eri trendit yhdistetään ja niitä aletaan hyödyntämään, voidaan puhua biohakkeroinnista – Oman kehon, mielen ja terveyden optimoinnista biologisin ja teknisin apuvälinein. Biohakkerointi edellyttää syvällistä perehtymistä saatavilla olevaan omakohtaiseen ja ulkopuoliseen asiantuntijoiden tuottamaan tutkimustietoon. Biohakkeri tekee interventioita omaan psykofyysiseen kokonaisuuteensa. Tavoitteena voi olla esimerkiksi jonkin sairauden parantaminen, suorituskyvyn optimointi tai pidempi elämä.

Biohakkeroinnin tiimoilta Suomeen on perustettu tänä vuonna nopeasti kasvava Quantified Self & Biohacking Finland -yhteisö, jossa on jo yli 1200 jäsentä. Joukko kokoontuu säännöllisesti aiheen tiimoilta ja sillä on aktiivinen Facebook-ryhmä.

Julkaisen ennen joulua työn alla olevan Biohakkerin käsikirjan ensimmäisen luvun, jonka aiheena on uni. Unettomuus vaivaa yli miljoonaa suomalaista ja stressi on unettomuuden yleisin syy. Biohakkerin käsikirjassa paneudumme uneen liittyvien biohakkeroitavien järjestelmien, teknologisten ja biologisten työkalujen, henkilökohtaisen datan keräämisen ja lopulta unen päivittämisen maailmaan. Lataa unesta kertova näyteluku, joka syventyy myös edellä kuvattuihin digitaalisiin terveystrendeihin.